Ihan ensimmäisenä uutisena blogihiljaisuuden jälkeen kerrottakoon, että nyt on taas meidän taloudessa koirakiintiö täytetty. Eli Sellalla on siis poikakaverina täällä pieni jackrusselinterrieri Robbie. Täytyy myöntää, että alunperin ei russeli kyllä kuulunut ihan suosikkirotujen kärkilistaan, eikä ainakaan noin pientä koiraa pitänyt olla tulossa missään nimessä.. Mutta niin siinä sitten kuitenkin kävi.

Robbie on siis 3,5-vuotias leikattu uros, jolla oli hieman epäonnea kotien suhteen. Jouluun saakka Robbie on elänyt Espoossa perheessä, jossa isälle puhkesi paha astma, eikä koiraa voinut enää pitää. Sitten oli muutto Rovaniemelle tallikoiraksi edessä, mutta kävikin niin että Robbie oli itse niin pahasti allerginen hevosille, ettei kyseeseen tullut elo aikansa tallilla viettävän ihmisen koirana. Joten sitä kautta se sitten meille päätyi. Ja aivan myyty olen jo tuolle pikkukoiralle. Hassua miten koira voi oikeasti jo muutaman päivän jälkeen tuntua niin omalta ja ajan kuluessa on vain päätös vahvistunut. Hakusessahan minulla oli nuori aikuinen koira, joka olisi mahdollisimman ongelmaton ja sellainen, että sen kanssa voi touhuta ja harrastaakin vähän.. Aika epätodennäköiseltä kuulostaa, että tuollainen yhtälö onnistuisi. Mutta juuri sellaisen sain. Ei mitään pahoja tapoja sisällä, perusasiat opetettu hyvin, osaa peruskäskyt ynnä joitain sirkustemppuja ja on sen kanssa hieman agilityakin harrasteltu aiemmassa elämässä. Ja Sellakin tykkää :)

Tässä vielä muutama kiiresti huonossa valossa räpsäisty kuva tulokkaasta:

Toinen pienempi kuuluminen on, että osallistuttiin Sellan kanssa meidän ensimmäisiin epävirallisiin agikisoihin. Startattiin sekä mölliluokassa, että ykkösissä. Mölleissä oli mukava meidän tasolle sopiva rata, josta tuloksena kaksi kieltovirhettä ja toinen sija. Kiellot oli ihan minun omia mokia, joten koiraan voi olla siis tyytyväinen. Ykkösten rata olikin sitten melkoisen haastava, eikä yksikään koira siltä saanut tulosta. Meillekin siis hylsy, mutta aivan kohtalainen sellainen. Edelleen olin Sellaan tyytyväinen ja onhan se selvää, että paljon me vielä treeniä tarvitaan ennen virallisia mittelöitä. Mutta onneksi ei ole kiire mihinkään :) Tavoitteena viralliseen starttiin näillä näkymin on toukokuu!

Kuva Saara Kangasniemi