Muuten kisoista ei juuri mainittavaa ole. Eka radalla (agirata) Sellalle vitonen, kun ohjasin suoraan putkesta ohi.. Vähän harmittaa, kun muuten oli kiva ja sujuva rata. Toka radalla sitten tulikin hylsy, kun pääsi livahtamaan väärälle esteelle. Oli kyllä hyvä pitkästä aikaa saada ratoja videolle. Sellan kanssa huomasi hyvin, miten käskytän sitä hyvin myöhässä ja aivan turhaan itse lepsuilen. Täytyy siis jatkossa pysyä jämympänä!

Robbiella tuli eka radalta kymppi, eka virhe kepeiltä, toinen oli kieltovirhe hypyltä. Toiselta radalta ei ratavirheitä, mutta vähän reilun sekunnin yliaika, kun koira meinasi karata radalta... Tiukka oli kyllä ihanneaikakin. Katsotaan, jos joskus saisin videot radoista tännekin!

Talvikausi oli aikalailla hiljaiseloa, pakkasten salliessa lenkkeilyä ja hiihtelyä. Agilitya treenailtiin kerhon uudessa, edeltäjäänsä huomattavasti paremmassa hallissa.

Keväällä Sella steriloitiin, toipui leikkauksesta nopeasti ja hyvin. Ja tuntuu, että leikkaus on vaikuttanut luonteeseen hyvin positiivisesti. Vai onko sitten kyse samalla myös iän tuomasta itsevarmuudesta. Jokatapauksessa aiemmin Sellalla on jännittänyt jopa ryhmätreenit tutussa porukassa ja keskittyminen + vauhti kärsinyt, kun on pitänyt vilkuilla jatkuvasti muita. Nyt tuo vilkuilu on vähentynyt kovasti sekä hallissa että ulkokentällä ja virtaa tuntuu riittävän entistä enemmän. Kestää myös nykyisin treenatessa toistojakin huomattavasti aiempaa paremmin. Ja tuloksiahan tästä reipastumisesta pääsimme kuittaamaan Pellon pääsiäiskisoissa kahdella radalla. Ensimmäisellä radalla tuli harmittava vitonen kepeiltä, täysin minun oma virhe. Pitäisi vain muistaa luottaa koiraan myös kisatilanteessa. Vitosella kuitenkin ykkössija. Ja parasta tässä on, että ensimmäistä kertaa alitimme Sellan kanssa ihanneajan! Toiselle radalle sitten hyvillä mielin ja sieltä nollavoitto, samalla ensimmäinen nousunolla!

Robbien kanssa treenailu on sujunut hyvin vaihtelevasti, välillä kulkee tosi hyvin, välillä sitten vähemmän hyvin. Mutta ei siitä toistaiseksi enempää :) Pääsiäiskisojen aikaan Robbie myös pääsi säikäyttämään terveytensä suhteen. Edellisenä päivänä ennen kisoja viimeistely treeneissä ei suostunut oikein menemään kepeille, vaan jäi haahuilemaan ja haistelemaan lattiaa. Sen jälkeen oli tosi haluton minkäänlaiseen yhteistyöhön. Normaalistihan Robbielta ei juuri menohaluja puutu. Lopetettiin treeni sitten aika lyhyeen. Seuraavana päivänä kisoissa sama meno jatkui, ei millään meinannut yhtään hyppyä ottaa. Kävästiin kuitenkin radalla toteamassa, että eipä toimi ei. Pari päivää oli sitten levossa ja sen jälkeen lenkillä metsässä liikkui ihan normaalisti. Hallillakin käytiin kerran, eikä mitään ongelmaa. Hierojan käydessä Robbiella oli kuitenkin aika pahoja lihasjumeja selässä ja hieroja jopa arveli, että pahimmassa tapauksessa voi selän luustossa olla jotain häikkää. Onneksi näin ei ollut, ainakaan röntgenkuvien perusteella jotka selästä otatin. Jotainhan silti on, mikä lihaksia vetää jumiin. Päätin, että toistaiseksi kun ei enää yhtään oireile, niin säännöllinen hieronta riittää. Jos oireilee vielä, niin sitten fysioterapeutille tutkimaan tarkemmin. Samalla eläinlääkärillä käydessä tutkittiin polvet, 0/0. Robbielle on myös kasvanut kirsun viereen pienen herneen kokoinen näppylä, jonka eläinlääkäri totesi olevan todennäköisesti tyvisolukasvain. Tyvisolukasvaimet ovat onneksi useimmiten hyvälaatuisia, eivätkä välttämättä vaadi mitään toimenpiteitä. Eli toivotaan nyt, ettei näppylä kasva tai ärry mitenkään!

Uusia kuvia ei koirista juuri ole talven/kevään aikana otettu, joten niitä ei tähän päivitykseen saa. Yritän olla kuvienkin suhteen kesällä aktiivisempi :)

Aloitetaan vaikka Sellan tuloksilla. Sellalla on ollut jo pidempään ongelmia vauhdin kanssa, eikä ongelmaan ole oikein tullut ratkaisua. En sitten tiedä johtuuko hidastelu koiran motivaatiosta, huonosta palkkauksesta,  siitä että se paineistuu muista koirista ja hälinästä vai onko syy jokin muu.. Tai joidenkin edellämainittujen yhteisvaikutus. Nyt sitten kokeiltiin, että Saana vei Sellaa lauantaina. Eikä juuri muutosta tullut. Kivat radat, ekalta kaksi kieltoa, tokalta ei ratavirheitä, molemmilta radoilta jonkin verran yliaikaa. Kiitokset Saanalle kuitenkin :) Sunnuntaina Saana ei päässyt mukaan, niin vein Sellaa itse. Ekalle radalle jouduin hakemaan Sellan suoraan autosta, kun startattiin jo toisena. Ja se oli ihan selvästi Sellalle liian nopea lähtö, ekan hypyn jälkeen kävi moikkaamassa kaikki ratahenkilöt, mitä ei ole tehnyt koskaan aiemmin edes treeneissä. Muutenkin rata oli aivan hirveää sähellystä ja hyllytytettin jo toisena esteenä olleilta kepeiltä. Toisella radalla Robbie starttasi ennen Sellaa ja ehdin hakea Sellan paremmissa ajoin autolta. Ja rata olikin heti paljon sujuvampi, yksi kielto putkelta ja yliaikaa. Nyt sitten näiden kisojen jälkeen Sella saakin jäädä pidemmälle treenitauolle, jos se vaikka auttaisi vauhtiongelmaan. Toivotaan niin, koska tämän hetkisen menon perusteella ei oikein voi sanoa, että nauttiiko Sella agilitystä vai onko se vain vähän pakonomaista suorittamista. Kuitenkin haluan pitää harrastamisen sellaisena, että se on molemmille osapuolille kivaa yhdessä touhuamista.

Ja sitten Robbien viikonloppuun. Lauantaina hyllytettiin molemmat radat. Keminmaassa keinu on jotenkin tosi kevyt ja siksi rämähtää aikalailla ja rengas melko vaikea.. tai rengas on tosi helppo hypätä mistä tahansa muusta välistä kuin siitä mistä pitäisi :) Eli keinu ja rengas koituivat meidän kohtaloksi ekan päivän radoilla. Vähän tuli kotiin lähtiessä itselle semmoinen olo, että onko mitään järkeä kisata koiralla, joka ei vielä osaa edes yksittäisiä esteitä suorittaa. Illalla kävästiin omalla kentällä hiomassa kuitenkin niitä kuntoon ja viimeiset viimeistelyt vielä su-aamuna ennen kisoihin lähtöä. Ja viimeistelyt tuottivat tulosta. Ensin hyppyradalta nollavoitto ja sitten agiradalta nolla, jolla sijoitus oli kolmas. Eli tästä eteenpäin jatketaankin sitten kakkosissa. Aika huimaa, ei oikein vielä pysty edes käsittämään :) Kyllä se pieni russeli on vain aika hieno koira!

Aamulla ensimmäisenä oli agilityrata, jolla Sellan kanssa startattiin ensimmäisinä. Sellan kanssa kisoja ajatellen suurin huoli oli, että miten se kestää kisapaikan hälyn, kun se helposti hieman painestuu varsinkin muista koirista. Hienosti tyttö kuitenkin keskittyi työskentelyyn, vain vauhti oli kadoksissa, tuloksena nollarata, mutta yliaikaa 7,03 sekuntia. Robbien kanssa agiradalle lähdin pienen jännityksen vallassa, viime aikoina meillä on ollut melkoisia ongelmia lähtöön jäämisessä. Tiukalla käskytyksellä Robbie onneksi jäi lähtöön ja alusta saakka rata kulki sujuvasti. Loppuen lopuksi tuloksena oli nollavoitto, ajalla -4,82.

Hyppyradalle lähtiessä ei enää paineita ollut, koska agiradan tulokset olivat jo ylittäneet odotukseni päivästä. Sellan kanssa hyppärikin meni ihan mukavasti, ainoastaan kepeillä jäi ihmettelemään jotain kehän ulkopuolella vitosen verran, lisäksi yliaikaa tuli 1,72 sekuntia. Robbien kanssa ei sitten sujunutkaan enää niin sujuvasti, tällä kertaa en saanut Robbieta jäämään lähtöön, vaan ehti karata vähän jo väärään suuntaankin. Kun sain koiran takaisin kuulolle, päätin aloittaa radan lennosta, enkä yrittänytkään jättää uudestaan lähtöön. Eikä sitten ollut toimiva ratkaisu :) Rata oli molemmilta melkoista sähellystä ja kieltovirheitä tuli hylyn verran. Loppuradasta onneksi alkoi meno sujua jo hieman paremmin, jotta hyvillä mielin voitiin lopettaa kisapäivä! Nyt vain täytyy ottaa Robbien kanssa lähtöön jäämiset tehotreeniin!

Sella agiradalla, jos löydän jostain kuvan myös Robbiesta radalla niin lisäilen sitten myöhemmin!

Kuvat Virpi Säkkinen

Robbie on sopeutunut meille tosi hyvin, Sellan kanssa pitää painia monta kertaa päivässä.

Poseerauskuviakin piti vähän ottaa

Kuvat Elise Soudunsaari

Agilityakin ollaan päästy treenaamaan Robbien kanssa ihan mukavasti, kuukausi sitten saatiin jo ryhmäpaikkakin. Robbien kanssahan on jo ensimmäisessä kodissa harrastettu hieman agilitya, niin siitä oli hyvä jatkaa. Kuvia treeneistä ei valitettavasti ole, täytyy joku kerta yrittää saada sinnekin joku kuvaamaan!

Sella 2-v.

Ja vertauksena 1-vuotiskuva, jotain on vuodessa tapahtunut

Vielä vähän poseraausta 2-vuotiaalta

Ja lopuksi keskittyneenä, kun nami tulee kohti :)

Robbie on siis 3,5-vuotias leikattu uros, jolla oli hieman epäonnea kotien suhteen. Jouluun saakka Robbie on elänyt Espoossa perheessä, jossa isälle puhkesi paha astma, eikä koiraa voinut enää pitää. Sitten oli muutto Rovaniemelle tallikoiraksi edessä, mutta kävikin niin että Robbie oli itse niin pahasti allerginen hevosille, ettei kyseeseen tullut elo aikansa tallilla viettävän ihmisen koirana. Joten sitä kautta se sitten meille päätyi. Ja aivan myyty olen jo tuolle pikkukoiralle. Hassua miten koira voi oikeasti jo muutaman päivän jälkeen tuntua niin omalta ja ajan kuluessa on vain päätös vahvistunut. Hakusessahan minulla oli nuori aikuinen koira, joka olisi mahdollisimman ongelmaton ja sellainen, että sen kanssa voi touhuta ja harrastaakin vähän.. Aika epätodennäköiseltä kuulostaa, että tuollainen yhtälö onnistuisi. Mutta juuri sellaisen sain. Ei mitään pahoja tapoja sisällä, perusasiat opetettu hyvin, osaa peruskäskyt ynnä joitain sirkustemppuja ja on sen kanssa hieman agilityakin harrasteltu aiemmassa elämässä. Ja Sellakin tykkää :)

Tässä vielä muutama kiiresti huonossa valossa räpsäisty kuva tulokkaasta:

Toinen pienempi kuuluminen on, että osallistuttiin Sellan kanssa meidän ensimmäisiin epävirallisiin agikisoihin. Startattiin sekä mölliluokassa, että ykkösissä. Mölleissä oli mukava meidän tasolle sopiva rata, josta tuloksena kaksi kieltovirhettä ja toinen sija. Kiellot oli ihan minun omia mokia, joten koiraan voi olla siis tyytyväinen. Ykkösten rata olikin sitten melkoisen haastava, eikä yksikään koira siltä saanut tulosta. Meillekin siis hylsy, mutta aivan kohtalainen sellainen. Edelleen olin Sellaan tyytyväinen ja onhan se selvää, että paljon me vielä treeniä tarvitaan ennen virallisia mittelöitä. Mutta onneksi ei ole kiire mihinkään :) Tavoitteena viralliseen starttiin näillä näkymin on toukokuu!

Kuva Saara Kangasniemi