Lomat on lusittu ja tässä vähän kuvasatoa matkan varrelta:

 

 

Pienellä viiveellä muutama kuva Helatorstain kisoista, kiitokset kuvaajalle eli Saara Kangasniemelle. Videtkin radoista olisi, kunhan ne vain saisi kamerasta koneelle.

Muuten kisoista ei juuri mainittavaa ole. Eka radalla (agirata) Sellalle vitonen, kun ohjasin suoraan putkesta ohi.. Vähän harmittaa, kun muuten oli kiva ja sujuva rata. Toka radalla sitten tulikin hylsy, kun pääsi livahtamaan väärälle esteelle. Oli kyllä hyvä pitkästä aikaa saada ratoja videolle. Sellan kanssa huomasi hyvin, miten käskytän sitä hyvin myöhässä ja aivan turhaan itse lepsuilen. Täytyy siis jatkossa pysyä jämympänä!

Robbiella tuli eka radalta kymppi, eka virhe kepeiltä, toinen oli kieltovirhe hypyltä. Toiselta radalta ei ratavirheitä, mutta vähän reilun sekunnin yliaika, kun koira meinasi karata radalta... Tiukka oli kyllä ihanneaikakin. Katsotaan, jos joskus saisin videot radoista tännekin!

Onpas päässyt vierähtämään aikaa sitten edellisen päivityksen! Katsotaan, jos vaikka tässä kesäkaudella saisin päiviteltyä aktiivisemmin!

Talvikausi oli aikalailla hiljaiseloa, pakkasten salliessa lenkkeilyä ja hiihtelyä. Agilitya treenailtiin kerhon uudessa, edeltäjäänsä huomattavasti paremmassa hallissa.

Keväällä Sella steriloitiin, toipui leikkauksesta nopeasti ja hyvin. Ja tuntuu, että leikkaus on vaikuttanut luonteeseen hyvin positiivisesti. Vai onko sitten kyse samalla myös iän tuomasta itsevarmuudesta. Jokatapauksessa aiemmin Sellalla on jännittänyt jopa ryhmätreenit tutussa porukassa ja keskittyminen + vauhti kärsinyt, kun on pitänyt vilkuilla jatkuvasti muita. Nyt tuo vilkuilu on vähentynyt kovasti sekä hallissa että ulkokentällä ja virtaa tuntuu riittävän entistä enemmän. Kestää myös nykyisin treenatessa toistojakin huomattavasti aiempaa paremmin. Ja tuloksiahan tästä reipastumisesta pääsimme kuittaamaan Pellon pääsiäiskisoissa kahdella radalla. Ensimmäisellä radalla tuli harmittava vitonen kepeiltä, täysin minun oma virhe. Pitäisi vain muistaa luottaa koiraan myös kisatilanteessa. Vitosella kuitenkin ykkössija. Ja parasta tässä on, että ensimmäistä kertaa alitimme Sellan kanssa ihanneajan! Toiselle radalle sitten hyvillä mielin ja sieltä nollavoitto, samalla ensimmäinen nousunolla!

Robbien kanssa treenailu on sujunut hyvin vaihtelevasti, välillä kulkee tosi hyvin, välillä sitten vähemmän hyvin. Mutta ei siitä toistaiseksi enempää :) Pääsiäiskisojen aikaan Robbie myös pääsi säikäyttämään terveytensä suhteen. Edellisenä päivänä ennen kisoja viimeistely treeneissä ei suostunut oikein menemään kepeille, vaan jäi haahuilemaan ja haistelemaan lattiaa. Sen jälkeen oli tosi haluton minkäänlaiseen yhteistyöhön. Normaalistihan Robbielta ei juuri menohaluja puutu. Lopetettiin treeni sitten aika lyhyeen. Seuraavana päivänä kisoissa sama meno jatkui, ei millään meinannut yhtään hyppyä ottaa. Kävästiin kuitenkin radalla toteamassa, että eipä toimi ei. Pari päivää oli sitten levossa ja sen jälkeen lenkillä metsässä liikkui ihan normaalisti. Hallillakin käytiin kerran, eikä mitään ongelmaa. Hierojan käydessä Robbiella oli kuitenkin aika pahoja lihasjumeja selässä ja hieroja jopa arveli, että pahimmassa tapauksessa voi selän luustossa olla jotain häikkää. Onneksi näin ei ollut, ainakaan röntgenkuvien perusteella jotka selästä otatin. Jotainhan silti on, mikä lihaksia vetää jumiin. Päätin, että toistaiseksi kun ei enää yhtään oireile, niin säännöllinen hieronta riittää. Jos oireilee vielä, niin sitten fysioterapeutille tutkimaan tarkemmin. Samalla eläinlääkärillä käydessä tutkittiin polvet, 0/0. Robbielle on myös kasvanut kirsun viereen pienen herneen kokoinen näppylä, jonka eläinlääkäri totesi olevan todennäköisesti tyvisolukasvain. Tyvisolukasvaimet ovat onneksi useimmiten hyvälaatuisia, eivätkä välttämättä vaadi mitään toimenpiteitä. Eli toivotaan nyt, ettei näppylä kasva tai ärry mitenkään!

Uusia kuvia ei koirista juuri ole talven/kevään aikana otettu, joten niitä ei tähän päivitykseen saa. Yritän olla kuvienkin suhteen kesällä aktiivisempi :)

 

Kuvapäivitystä tämän päivän metsäretkeltä. Sellasta ei oikein hyviä otoksia tänään saanut, johtuen siitä että se joutui kovin väistelemään minua hankalassa kalliokossa. Tämähän juontaa juurensa siitä, että Sella on muutaman kerran kylästellessä Peltoniemillä kiivennyt vähän liian jyrkät portaat ylös, eikä ole uskaltanut tulla itse alas. Joten minun on täytynyt kantaa se alas, mikä on meidän pikkuflikkaa pelottanut ihan hirveästi. Ja nyt Sella on sitten aina hankalissa paikoissa ihan varma, että alan taas kannella sitä johonkin, niin parasta on pysytellä sopivan välimatkan päässä :)

Oltiin la ja su Keminmaassa agikisoissa.

Aloitetaan vaikka Sellan tuloksilla. Sellalla on ollut jo pidempään ongelmia vauhdin kanssa, eikä ongelmaan ole oikein tullut ratkaisua. En sitten tiedä johtuuko hidastelu koiran motivaatiosta, huonosta palkkauksesta,  siitä että se paineistuu muista koirista ja hälinästä vai onko syy jokin muu.. Tai joidenkin edellämainittujen yhteisvaikutus. Nyt sitten kokeiltiin, että Saana vei Sellaa lauantaina. Eikä juuri muutosta tullut. Kivat radat, ekalta kaksi kieltoa, tokalta ei ratavirheitä, molemmilta radoilta jonkin verran yliaikaa. Kiitokset Saanalle kuitenkin :) Sunnuntaina Saana ei päässyt mukaan, niin vein Sellaa itse. Ekalle radalle jouduin hakemaan Sellan suoraan autosta, kun startattiin jo toisena. Ja se oli ihan selvästi Sellalle liian nopea lähtö, ekan hypyn jälkeen kävi moikkaamassa kaikki ratahenkilöt, mitä ei ole tehnyt koskaan aiemmin edes treeneissä. Muutenkin rata oli aivan hirveää sähellystä ja hyllytytettin jo toisena esteenä olleilta kepeiltä. Toisella radalla Robbie starttasi ennen Sellaa ja ehdin hakea Sellan paremmissa ajoin autolta. Ja rata olikin heti paljon sujuvampi, yksi kielto putkelta ja yliaikaa. Nyt sitten näiden kisojen jälkeen Sella saakin jäädä pidemmälle treenitauolle, jos se vaikka auttaisi vauhtiongelmaan. Toivotaan niin, koska tämän hetkisen menon perusteella ei oikein voi sanoa, että nauttiiko Sella agilitystä vai onko se vain vähän pakonomaista suorittamista. Kuitenkin haluan pitää harrastamisen sellaisena, että se on molemmille osapuolille kivaa yhdessä touhuamista.

Ja sitten Robbien viikonloppuun. Lauantaina hyllytettiin molemmat radat. Keminmaassa keinu on jotenkin tosi kevyt ja siksi rämähtää aikalailla ja rengas melko vaikea.. tai rengas on tosi helppo hypätä mistä tahansa muusta välistä kuin siitä mistä pitäisi :) Eli keinu ja rengas koituivat meidän kohtaloksi ekan päivän radoilla. Vähän tuli kotiin lähtiessä itselle semmoinen olo, että onko mitään järkeä kisata koiralla, joka ei vielä osaa edes yksittäisiä esteitä suorittaa. Illalla kävästiin omalla kentällä hiomassa kuitenkin niitä kuntoon ja viimeiset viimeistelyt vielä su-aamuna ennen kisoihin lähtöä. Ja viimeistelyt tuottivat tulosta. Ensin hyppyradalta nollavoitto ja sitten agiradalta nolla, jolla sijoitus oli kolmas. Eli tästä eteenpäin jatketaankin sitten kakkosissa. Aika huimaa, ei oikein vielä pysty edes käsittämään :) Kyllä se pieni russeli on vain aika hieno koira!